Kauppa- ja teollisuusministeriö on hylännyt Suomen ja Venäjän välisen sähkökaapelin rakentamisluvan. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan United Power ei ole pystynyt osoittamaan sähkön riittävän häiriötöntä saatavuutta kaikissa tilanteissa.
United Power uhkaa oikeustoimilla.
22.12.06
19.11.06
Energia on kuuma aihe
Siihen liitty osaltaan kysymys Kotkan merikaapelihankkeesta.
Kannattaa vielä kerran lukea Talouselämän pääkirjoitus 28.4.2006.
Aiheeseen liittyviä muita artikkeileita Talouselämässä
Kannattaa vielä kerran lukea Talouselämän pääkirjoitus 28.4.2006.
Aiheeseen liittyviä muita artikkeileita Talouselämässä
- Kaapelikiista muuttui julkisuuspeliksi [21.4.2006]
- Seitsemän kysymystä Venäjän merikaapelista [11.4.2006]
- Suomi sai EU:lta energiamuikkarin [5.4.2006]
- Rahat tai sähkö [24.2.2006]
- Venäjän sähkö uhkaa pimentää Suomen [31.3.2006]
- Ruotsiko varmistaa kuudennen ydinvoimalan? [29.9.2004]
- Hyi, venäläistä sähköä [30.3.2006]
- Kaapelisähkö iskee ahtaaseen paikkaan [15.12.2005]
- Venäjältä tulee yhtynyttä voimaa [21.12.2005]
- Auh, aina vain sähköiskuja [16.12.2005]
Suomen oma asia...
Marraskuussa 1999 Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Aleksander Patsev totesi:
On Suomen oma asia päättääkö se liittyä NATO:on. Hän arveli, että Suomen ja Venäjän väliset hyvät suhteet saattaisivat huonontua jäsenyyden myötä. Venäjä joutuisi joka tapauksessa arvioimaan Suomen-politiikkansa uudestaan.
Marraskuussa 2006 Suurlähettiläs Alexander Rumjantsevin mukaan Venäjä on tyytyväinen Suomen valtiojohdon selkeään linjaukseen, että Suomi ei ole hakemassa Naton jäsenyyttä ensi vaalikaudella. Sanomalehti Kalevan haastattelema Rumjantsev korosti kuitenkin, että mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomen oma asia.
Rumjantsev on entinen atomienergiaministeri. Neuvostoaikainen atomienergiaministeriö on nykyinen Rosenergoatom, joka on pääomistaja Kotkan merikaapeliasiaa vetävässä United Power-yhtymässä. Ajatelkaa, yksi ynnä yksi on...?
Tuleeko tästä uusi ulkopoliittinen perinne, kun joka seitsemäs vuosi Suomi vakuuttaa Venäjälle pysyvänsä NATO:n ulkopuolella, ja Venäjä puolestaan ilmaisee tyytyväisyytensä tämän johdosta? Tämä toistuva vakuuttelu varmaankin korvaa sen pois jääneen YYA-sopimuksen.
On Suomen oma asia päättääkö se liittyä NATO:on. Hän arveli, että Suomen ja Venäjän väliset hyvät suhteet saattaisivat huonontua jäsenyyden myötä. Venäjä joutuisi joka tapauksessa arvioimaan Suomen-politiikkansa uudestaan.
Marraskuussa 2006 Suurlähettiläs Alexander Rumjantsevin mukaan Venäjä on tyytyväinen Suomen valtiojohdon selkeään linjaukseen, että Suomi ei ole hakemassa Naton jäsenyyttä ensi vaalikaudella. Sanomalehti Kalevan haastattelema Rumjantsev korosti kuitenkin, että mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomen oma asia.
Rumjantsev on entinen atomienergiaministeri. Neuvostoaikainen atomienergiaministeriö on nykyinen Rosenergoatom, joka on pääomistaja Kotkan merikaapeliasiaa vetävässä United Power-yhtymässä. Ajatelkaa, yksi ynnä yksi on...?
Tuleeko tästä uusi ulkopoliittinen perinne, kun joka seitsemäs vuosi Suomi vakuuttaa Venäjälle pysyvänsä NATO:n ulkopuolella, ja Venäjä puolestaan ilmaisee tyytyväisyytensä tämän johdosta? Tämä toistuva vakuuttelu varmaankin korvaa sen pois jääneen YYA-sopimuksen.
18.11.06
Analogista ohjelmaa digiaikaan
Millä ihmeen tekniikalla saadaan mihinkään järkevään hintaan jaettua analogista signaalia sairaaloille koko maahan, kun analogilähetykset päättyvät elokuun 2007 lopussa?
Näin kuitenkin liikenneministeri (sos.dem.) Susanna Huovinen ja YLE:n johtaja (sos.dem) Jungner ovat menneet lupaamaan (vaalinalustunnelmissa?). Järki sanoo, että olisi halvempaa kustantaa näille sairaaloille muutamat digiboxit kuin ylläpitää koko maan laajuista rinnakkaista analogilähetysverkkoa tai edes paikallista signaalinjakoa. Miksi muuten homma rajoittuu sairaaloihin eikä mihin hyvänsä hoitolaitoksiin?
Näin kuitenkin liikenneministeri (sos.dem.) Susanna Huovinen ja YLE:n johtaja (sos.dem) Jungner ovat menneet lupaamaan (vaalinalustunnelmissa?). Järki sanoo, että olisi halvempaa kustantaa näille sairaaloille muutamat digiboxit kuin ylläpitää koko maan laajuista rinnakkaista analogilähetysverkkoa tai edes paikallista signaalinjakoa. Miksi muuten homma rajoittuu sairaaloihin eikä mihin hyvänsä hoitolaitoksiin?
Pietarin pormestari Suomessa
Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko kävi 28.10. vierailulla Suomessa tapaamassa T. Halosta ja allekirjoittamassa Pietarin ja Helsingin välisen yhteistyösopimuksen.
Hän oli myös YLE 1:n Aamu-TV:n vieraana haastateltavana. Vaikka rouvan kerrotaan puhuvan sujuvasti saksaa ja englantia, hänellä oli tulkki ja hän puhui nyt venäjäksi.
Puhe oli aivan uskomatonta legendaa. Väite numero 1: Maakaasuputken ympäristövaikutukset on jo Venäjällä selvitetty. Näin ollen ilmeisesti ei tarvita muita selvityksiä. Väite numero 2: Kaikista maailman suurkaupungeista Leningradin jätevesipuhdistus on toteutettu parhaiten. Kuulemma 100% jätevesistä puhdistetaan. Niinpä Matvijenko heittikin retorisen kysymyksen: Mikä muu suurkaupunki pystyy yhtä hyvään saavutukseen. Siispä Suomenlahden saastuminen tai rehevöityminen on täysin muualta kuin Pietarin jätevesistä lähtöisin - Suomesta ja Virosta, vaikkei siitä mitään mainittu. Onhan se melkoinen saavutus viiden miljoonan asukkaan Pietarilta, että jätevesikin on kokonaan puhdistettua - juomakelpoista? Eipä muuten mainittu sitäkään, että Suomi on rakentanut omilla rahoillaan ja EU:n tuilla Pietariin jätevesipuhdistamon.
Kovasti oli ilmassa neuvostoaikojen virallisten lausuntojen tyyliä. YLE:n toimittaja ei esittänyt ainuttakaan kriittistä kysymystä haastateltavalleen. Matvijenkon haastattelu oli kovasti paperin makuinen, selvästikin etukäteen kirjoitettu virallinen mielipide.
Muuten Matvijenkon kasvot olivat jähmettyneet perusilmeelle, mutta haastattelun viimesekunneilla irtosi sentään virallinen pakotettu hymy.
Hän oli myös YLE 1:n Aamu-TV:n vieraana haastateltavana. Vaikka rouvan kerrotaan puhuvan sujuvasti saksaa ja englantia, hänellä oli tulkki ja hän puhui nyt venäjäksi.
Puhe oli aivan uskomatonta legendaa. Väite numero 1: Maakaasuputken ympäristövaikutukset on jo Venäjällä selvitetty. Näin ollen ilmeisesti ei tarvita muita selvityksiä. Väite numero 2: Kaikista maailman suurkaupungeista Leningradin jätevesipuhdistus on toteutettu parhaiten. Kuulemma 100% jätevesistä puhdistetaan. Niinpä Matvijenko heittikin retorisen kysymyksen: Mikä muu suurkaupunki pystyy yhtä hyvään saavutukseen. Siispä Suomenlahden saastuminen tai rehevöityminen on täysin muualta kuin Pietarin jätevesistä lähtöisin - Suomesta ja Virosta, vaikkei siitä mitään mainittu. Onhan se melkoinen saavutus viiden miljoonan asukkaan Pietarilta, että jätevesikin on kokonaan puhdistettua - juomakelpoista? Eipä muuten mainittu sitäkään, että Suomi on rakentanut omilla rahoillaan ja EU:n tuilla Pietariin jätevesipuhdistamon.
Kovasti oli ilmassa neuvostoaikojen virallisten lausuntojen tyyliä. YLE:n toimittaja ei esittänyt ainuttakaan kriittistä kysymystä haastateltavalleen. Matvijenkon haastattelu oli kovasti paperin makuinen, selvästikin etukäteen kirjoitettu virallinen mielipide.
Muuten Matvijenkon kasvot olivat jähmettyneet perusilmeelle, mutta haastattelun viimesekunneilla irtosi sentään virallinen pakotettu hymy.
Maakaasuputki
Todella mielenkiintoinen yhteenveto kaasuputken vaikutuksesta Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan, lue!
Mutta kansa ei osaa laskea asioita yhteen vastustaessaan NATO-jäsenyyttä.
Miten on tulkittavissa sekin uutinen, että maakaasu on muka loppumaisillaan nyt, kun ollaan aloittelemassa miljardihanketta maakaasuputken rakentamista, jonka Saksa kustantaa? Eihän Saksa voi olla niin tyhmä, että se heittäisi suuren summan rahojaan hukkaan. Ei muuten löydy netistä enää YLE:n uutishaulla sitä uutisankkaa.
Mutta kansa ei osaa laskea asioita yhteen vastustaessaan NATO-jäsenyyttä.
Miten on tulkittavissa sekin uutinen, että maakaasu on muka loppumaisillaan nyt, kun ollaan aloittelemassa miljardihanketta maakaasuputken rakentamista, jonka Saksa kustantaa? Eihän Saksa voi olla niin tyhmä, että se heittäisi suuren summan rahojaan hukkaan. Ei muuten löydy netistä enää YLE:n uutishaulla sitä uutisankkaa.
8.4.06
Kevät tulee, katot tippuvat kaikkialla
Ihmetystä herättää, ei se että kattoja sortuu niin usein, vaan se että ne ovat olleet kaikki uusia rakennuksia.
Sitä paitsi ei nyt ole vieläkään oivallettu, mistä todella on kysymys, kun on syytetty yksittäisiä rakenteiden virheitä ja ennen kaikkea tarkastusten laiminlyöntiä. Tarkastuksestako tässä muka vain on kysymys? Sen mukaan rakentamisen laatutaso on yleisesti ala-arvoista. Nyt puhutaan taas siitäkin, että rakenteiden kuntoa pitää seurata, siis lisätä tarkastuksia.
Entäpä kun lähdetäänkin siitä oletuksesta, että rakennusten suunnittelussa on virheitä, kattojen lujuuslaskelmat eivät vastaa todellisia olosuhteita. Silloin on harvinaisen selvää, ettei sortumia voida estää tarkastusten avulla, paitsi jos hallin jokaiseen kattopalkkiin kiinnitetään pysyvästi kuhunkin yksi tarkastaja, joka seuraa jatkuvasti tarkoilla mittauksilla palkkien taipumia ja antaa hälytyksen turvallisuusrajan ylittyessä.
Miksi vanhojen rakennusten katot kestävät paremmin lumikuormia? Siksi, kun niissä ei käytetä järjettömän pitkiä jännevälejä, jollaisia arkkitehdit suosivat. Miksi kattojen lujuuslaskelmat ovat virheellisiä? Siksi, kun yliarvioidaan rakenneaineiden taivutuslujuudet, sekä kimmoiselle taipumalle, että murtumiseen johtavalle taipumalle. Siksi, kun laskelmissa ei oteta huomioon, että kerran taipuneessa rakenteessa kuormitus ei jakaudu enää tasaisesti, vaan johtaa lopulta tuhoisaan ylikuormitukseen, jossa katto sortuu omasta painostaan.
Rakennusviranomaisilta ja koko rakennusalasta vastaavalla hallinnolla tuntuu olevan pallo ihan hukassa. Ovat varmaan aivan ymmällään, koska hehän voivat arvioida rakenteiden kestävyyttä vain saamansa koulutuksen perusteella, mikä lienee täsmälleen sama kuin rakennusten lujuuslaskelmista vastaavilla suunnittelijoilla. Ei siis ole luvassa kovin nopeaa tilanteen paranemista lähitulevaisuudessa.
Sitä paitsi ei nyt ole vieläkään oivallettu, mistä todella on kysymys, kun on syytetty yksittäisiä rakenteiden virheitä ja ennen kaikkea tarkastusten laiminlyöntiä. Tarkastuksestako tässä muka vain on kysymys? Sen mukaan rakentamisen laatutaso on yleisesti ala-arvoista. Nyt puhutaan taas siitäkin, että rakenteiden kuntoa pitää seurata, siis lisätä tarkastuksia.
Entäpä kun lähdetäänkin siitä oletuksesta, että rakennusten suunnittelussa on virheitä, kattojen lujuuslaskelmat eivät vastaa todellisia olosuhteita. Silloin on harvinaisen selvää, ettei sortumia voida estää tarkastusten avulla, paitsi jos hallin jokaiseen kattopalkkiin kiinnitetään pysyvästi kuhunkin yksi tarkastaja, joka seuraa jatkuvasti tarkoilla mittauksilla palkkien taipumia ja antaa hälytyksen turvallisuusrajan ylittyessä.
Miksi vanhojen rakennusten katot kestävät paremmin lumikuormia? Siksi, kun niissä ei käytetä järjettömän pitkiä jännevälejä, jollaisia arkkitehdit suosivat. Miksi kattojen lujuuslaskelmat ovat virheellisiä? Siksi, kun yliarvioidaan rakenneaineiden taivutuslujuudet, sekä kimmoiselle taipumalle, että murtumiseen johtavalle taipumalle. Siksi, kun laskelmissa ei oteta huomioon, että kerran taipuneessa rakenteessa kuormitus ei jakaudu enää tasaisesti, vaan johtaa lopulta tuhoisaan ylikuormitukseen, jossa katto sortuu omasta painostaan.
Rakennusviranomaisilta ja koko rakennusalasta vastaavalla hallinnolla tuntuu olevan pallo ihan hukassa. Ovat varmaan aivan ymmällään, koska hehän voivat arvioida rakenteiden kestävyyttä vain saamansa koulutuksen perusteella, mikä lienee täsmälleen sama kuin rakennusten lujuuslaskelmista vastaavilla suunnittelijoilla. Ei siis ole luvassa kovin nopeaa tilanteen paranemista lähitulevaisuudessa.
19.2.06
Lintuinfluenssa jo Euroopassa
Saksan pohjoisosassa Rügenistä löytyi sata kunta kuollutta joutsenta. Osan uskotaan kuolleen lintuinfluenssaan, vaikka tämä alue ei ole edes lintujen muuttoreitin varrella. Vain muutamaa päivää aiemmin kerrottiin kuolleita lintuja löytyneen Sisiliasta.
24.1.06
Energiankulutus
Kiinnostava kuva Suomen energiatuotannon ja - kulutuksen taseesta huippupakkasten aikana 21.1.2006
Tuonti idästä ja lännestä ylitti käytössä olleen ydinvoimatuotannon. Olisi siis tarvittu neljä uutta ydinvoimalaa kattamaan energian koko tuontimäärä.
Nyt kun eräät aina meuhkaavat uusiutuvien energialähteiden käytöstä ydinvoiman vaihtoehtona, sopinee kysyä, montakohan tuulimyllyä tai montako sylikahmaloa energiapajua tai koivuklapeja olisi tarvittu kattamaan tämä energian tuonti.
18.1.06
TV-haastattelut
Suomessa on merkillinen tapa TV-haastatteluissa feidata ääni kesken pois ennen kuin haastateltava on ehtinyt sanoa sanottavansa loppuun asti. Ei mikään ärsytä niin kuin TV-kuvassa useita sekunteja ilman ääntä väpättävät huulet.
Lisäksi se on halventavaa haastateltua kohtaan.
Tämä ärsyttävä tapa on aivan yleistä sekä YLE:n että MTV3:n kanavilla. Vastaavaa en muista nähneeni ulkomaisilla TV-kanavilla.
Lisäksi se on halventavaa haastateltua kohtaan.
Tämä ärsyttävä tapa on aivan yleistä sekä YLE:n että MTV3:n kanavilla. Vastaavaa en muista nähneeni ulkomaisilla TV-kanavilla.
6.1.06
Työmarkkinat
Mitä seuraavasta uutisesta pitäisi päätellä?
Neljännes yrityksistä aikoo sekä vähentää että ottaa uusia työntekijöistä. Toisinsanoen eläkkeellesiirtymistä halutaan vauhdittaa, koska kysyntä kohdistuu lähinnä nuoriin.
Korkean koulutuksen saaneista ei ole pulaa, kun kysyntä painottuu rakennusalan työnjohtotehtäviin, myyntiin ja palvelusaloille.
UUTINEN:
Taloussanomat kysyi Suomen suurimpien yritysten johtajien näkymiä tälle vuodelle. Liki 40 prosenttia piti eläkeaaltoa ja uuden työvoiman hankintaa merkittävinä tekijöinä.
Uusia työntekijöitä kaipaa kolme neljästä johtajasta, tosin samaan aikaan tarvetta vähennyksiin näkee liki puolet kyselyyn vastanneista.
Vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna suurempi osa johtajista ennakoi vaikeuksia saada uusia nuoria työntekijöitä. Uusia paikkoja aukeaa eniten myyntiin, asiakaspalveluun ja rakennuksen työnjohtoon.
Neljännes yrityksistä aikoo sekä vähentää että ottaa uusia työntekijöistä. Toisinsanoen eläkkeellesiirtymistä halutaan vauhdittaa, koska kysyntä kohdistuu lähinnä nuoriin.
Korkean koulutuksen saaneista ei ole pulaa, kun kysyntä painottuu rakennusalan työnjohtotehtäviin, myyntiin ja palvelusaloille.
UUTINEN:
Taloussanomat kysyi Suomen suurimpien yritysten johtajien näkymiä tälle vuodelle. Liki 40 prosenttia piti eläkeaaltoa ja uuden työvoiman hankintaa merkittävinä tekijöinä.
Uusia työntekijöitä kaipaa kolme neljästä johtajasta, tosin samaan aikaan tarvetta vähennyksiin näkee liki puolet kyselyyn vastanneista.
Vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna suurempi osa johtajista ennakoi vaikeuksia saada uusia nuoria työntekijöitä. Uusia paikkoja aukeaa eniten myyntiin, asiakaspalveluun ja rakennuksen työnjohtoon.
Lintuinfluenssa
Turkkilaisen perheen kolmas lapsi kuoli lintuinfluenssaan ja neljäskin on sairaalassa.
5.1.06
Lintuinfluenssa
Lintuinfluenssa on ehtinyt jo Turkkiin asti. Kaksi sisarusta kuoli kanoista saamaansa tautiin.
