Kevät tulee, katot tippuvat kaikkialla

Ihmetystä herättää, ei se että kattoja sortuu niin usein, vaan se että ne ovat olleet kaikki uusia rakennuksia.
Sitä paitsi ei nyt ole vieläkään oivallettu, mistä todella on kysymys, kun on syytetty yksittäisiä rakenteiden virheitä ja ennen kaikkea tarkastusten laiminlyöntiä. Tarkastuksestako tässä muka vain on kysymys? Sen mukaan rakentamisen laatutaso on yleisesti ala-arvoista. Nyt puhutaan taas siitäkin, että rakenteiden kuntoa pitää seurata, siis lisätä tarkastuksia.

Entäpä kun lähdetäänkin siitä oletuksesta, että rakennusten suunnittelussa on virheitä, kattojen lujuuslaskelmat eivät vastaa todellisia olosuhteita. Silloin on harvinaisen selvää, ettei sortumia voida estää tarkastusten avulla, paitsi jos hallin jokaiseen kattopalkkiin kiinnitetään pysyvästi kuhunkin yksi tarkastaja, joka seuraa jatkuvasti tarkoilla mittauksilla palkkien taipumia ja antaa hälytyksen turvallisuusrajan ylittyessä.

Miksi vanhojen rakennusten katot kestävät paremmin lumikuormia? Siksi, kun niissä ei käytetä järjettömän pitkiä jännevälejä, jollaisia arkkitehdit suosivat. Miksi kattojen lujuuslaskelmat ovat virheellisiä? Siksi, kun yliarvioidaan rakenneaineiden taivutuslujuudet, sekä kimmoiselle taipumalle, että murtumiseen johtavalle taipumalle. Siksi, kun laskelmissa ei oteta huomioon, että kerran taipuneessa rakenteessa kuormitus ei jakaudu enää tasaisesti, vaan johtaa lopulta tuhoisaan ylikuormitukseen, jossa katto sortuu omasta painostaan.

Rakennusviranomaisilta ja koko rakennusalasta vastaavalla hallinnolla tuntuu olevan pallo ihan hukassa. Ovat varmaan aivan ymmällään, koska hehän voivat arvioida rakenteiden kestävyyttä vain saamansa koulutuksen perusteella, mikä lienee täsmälleen sama kuin rakennusten lujuuslaskelmista vastaavilla suunnittelijoilla. Ei siis ole luvassa kovin nopeaa tilanteen paranemista lähitulevaisuudessa.