Varmaankin hukkaan heitettyä rahaa tämäkin.
Barentsin alueen mediayhteistyötä vahvistetaan suurhankkeella. Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestintä johtaa rahoitukseltaan 900 000 euron Barents Mediasphere -projektia.
Kuinkahan monta vuotta näitä Barentsin alueen kehitysyhteistyötä on jo harrastettu.
Mitään näkyvää ei ole kuitenkaan syntynyt. Näin yleensä on aina, kun taustalla on vain poliittisia vaikuttajia.
Jo HS 19.2. 1996 kirjoittaa
SAARISELKÄ - Ponoijoen kalastusoikeuksien myyminen yksinoikeudella yhdysvaltalaiselle yritykselle herätti voimakkaita tunteita, kun Barentsin alueen maiden toimittajat perustivat lauantaina oman yhteistyöjärjestönsä Saariselällä. Ponoijoki virtaa Kuolan niemimaan itäosassa.
Koskahan näitä rikkauksia saadaan ilmoille?
HS 20.2. 1994
TARJOLLA SUURET RIKKAUDET Barentsin öljy, kaasu, puu, kala ja mineraalit odottavat hyödyntäjäänsä. Norja rynnistää jo, mutta Suomi aikailee.
Ei ole kummoista kuulunut tästäkään Barents-projekstista
HS STT 30.9.1991 Kaasuesiintymää varten perustettiin Barents-konsortio
Barentsin merellä sijaitsevan Stokmanovskojen jättiläismäisen kaasuesiintymän projektiryhmään kuuluvat suomalaisyritykset Imatran Voima, Metra ja Neste ovat perustaneet Finnish Barents Group -nimisen konsortion tutkimaan kaasukentän hyödyntämistä.
Tietenkin on hauskaa ajanvietettä kokoustaa ja matkustella yhteiskunnan varoilla.
Ruotsissa sen sijaan on jotain tapahtumassa Barents-nimen alla kaupallisella puolella. Jotain Barents Centeriä ollaan rakentamassa, mutta sillä ei näyttäisi olevan mitään yhtymäkohtia poliitikkojen EU-rahoitteisen Barents-yhteistyön kanssa.
22.6.13
15.3.13
Äärivasemmisto ja "ääroikeisto" kohtaavat
A-studioTalk14.3.2013
Vasemmistolaiset viljelevät ahkerasti termiä 'äärioikeistolaiset puolueet' tarkoittaen ilmeisesti perussuomalaisia. Keskustelu oli pääasiassa Suomen sisu-yhdistyksestä.
Keskustelussa ei pyritty määrittelemään, mitä äärioikeistolaisuus tarkoittaa, mutta annettiin selvästi (hyökkäävästi) ilmaisten ymmärtää, että se on jotain, mitä ei voida sallia.
Voisi heittää kysymyksen, missä mielessä vasemmisto on hyväksytympi liike, vaikka se edustaa äärivasemmistoa. Vikipediassa on vasemmistolaisella intohimolla kirjoitettu artikkeli 'Äärioikeisto', mutta ei siinäkään mainita mitään Suomen sisusta saati perussuomalaisista. Artikkelissa viitataan vain historiassa esiintyneisiin oikeistoliikkeisiin.
Vasemmiston sympatisoijat eivät näytä hyväksyvän missään muodossa sitä tosiasiaa, että kielitaidottomuudesta ja kulttuurieroista voi aiheutua sosiaalisia ongelmia. Jo tänä aamuna YLE-uutisissa kerrottiin, kuinka maahanmuuttajista suuri osa jää pelkän peruskoulun varaan ilman jatkokoulutuspaikkaa, syynä kielitaidottomuus ja kulttuurierot.
Vasemmistolle, vihreille ja RKP:lle on tyypillistä vähätellä puheita liian suuresta maahanmuutosta. Vastauksena kuulee tyypillisesti: Eihän maahanmuutajia ole kuin 1% koko väestöstä. Eipä niin. Entäs kun enemmistö maahanmuuttajista on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja osuus väestöstä on jo 10%. Kehitys jatkuu samanlaisena, joten ei kestä montaakaan vuotta, kun ei-suomalaisten osuus on jo 20%.
Mainitut maahanmuuttokritiikittömät puolueet pitävät aivan moraalittomana sitä Immosen esittämää vaihtoehtoa, että suosittaisiin työperäistä maahanmuuttoa tai että yleensä mitenkään rajoitettaisiin ns. humanitääristä maahanmuuttoa.
YLE uutiset Kotimaa |
Puolet maahanmuuttajista ei pääse lukioon tai ammattikouluun
Opettajat ja opinto-ohjaajat ohjaavat maahanmuuttajia useimmiten lähihoitajakoulutukseen, vaikka opetushallituksen tilastojen mukaan maahanmuuttajien on media-alan jälkeen toiseksi vaikein päästä hoiva-alan kouluun.Joka kolmas maahanmuuttaja ei opiskele lainkaan peruskoulun jälkeen
Pieni osa heistä on varmaan töissä, mutta loput ovat heitteillä, eikä kukaan oikein tiedä, mitä he tekevät, pohtii Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Syitä maahanmuuttajien vähäiseen jatkokoulutukseen on useita kielitaidosta kulttuurieroihin.
Ristiriitaista on, että tutkija Tuuli Kurjen haastattelututkimuksen mukaan opettajat ja opinto-ohjaajat suosittelevat maahanmuuttajille usein hoiva-alaa tai lähihoitajakoulutusta, vaikka opetushallituksen selvityksen mukaan maahanmuuttajien on media-alan jälkeen toiseksi vaikein päästä hoiva-alan kouluun.
- Vaikka hoiva-ala on naisvaltainen, niin maahanmuuttajille sitä suositellaan sukupuolesta, iästä ja aiemmasta koulutuksesta riippumatta, kuvailee tutkija Tuuli Kurki.
- Tuntuu, että jotenkin etenkin se somalityttöys on jotain, mistä opettajat tekevät johtopäätöksiä, että kun on suuresta perheestä, soveltuu hoiva-alalle, hän jatkaa.
11.1.13
Mitä ministeri oikeastaan sanoi?
Mitä viestintäministeri Krista Kiuru (SDP) sanoi 11.1.2013 keskustelussa median murroksesta
Vai sanoiko paljon mitään?
Äänite http://areena.yle.fi/radio/1796349
min 30:00 kohdalla keskustelun alku, Kiurun puheenvuoro alkaen kohdasta 32:40
Mä luulen et yks viestintäalan isoimpia haasteita tosiasiassa on se että miten printtimedian tulevaisuuteen voidaan varautua yhä paremmin ja se että meillä on isoja haasteita musta erityisesti siinä että meille tulee tässä ajassa tällaisia ylikansallisia toimijoita jotka ei toimi perinteisesti tai sano-taanko näin että ne ei toimi sillä tavalla kun mollaan oletettu eli voidaan ajatella että on paljon ylikansallisia toimijoita joilla ei oo enää samanlaista isänmaata tai samanlaista ikään kuin tällaista eettistäkin kansalliseetosta jolla tehdään uutisia kotimaassa vaan ajatus on enemmänkin se että... että he tekevät ylikansallisesti bisnestä ja sellanen moni... kansallisuus joka tulee myöskin lehdistökenttään niin se alkaa näkyä ja se on tietenkin meille aika erilainen ja uusi ilmiö. Toinen on ööö... kannattavuus erityisesti tästä näkökulmasta mut myöskin sen takia että meillä on erittäin vaikee tänä päivänä tässä koko... tavallaan printtimedian niinkun prosessin ketjuissa... niin saada sellasta tehokkuutta aikaan joka tois sitten vielä kannattavuutta jatkossa ja iso kysymys on tietysti suomalaisille yhdenvertasuuden näkökulmasta se että millon kotiin se lehti kannattaa vielä tuoda ja millon se sen lehden ikään kuin loppujakelu tulee niin kalliiksi että sitä ei kannata enää toimittaa ja tää on varmaan... tää on yks näistä ja vielä ehkä viimesenä on hyvä mainita se digitalisoituminen joka tässä on ollut jo.. jo niinku esillä teemana siis koko sähköistyminen monella monella tapaa tulee niin valtaamaan alaa ja tuntuu että tänä päivänä printtimediassakaan ei enää riitä että tehdään asiat niikun ennenkin vaan ikään kuin toisena käyntikorttina pitää olla aina se että on myöskin monet muut välineet sitä samaa ikään kuin sisältöä joka on painettu lehteen laitettu.. niin reaaliajassa päivittää ja se tuo tietysti kannattavuuden näkökulmasta isoja haasteita jotta kyllä meillä on aika paljon vielä tässä varautumista edes.
Taustatietoja ks http://fi.wikipedia.org/wiki/Krista_Kiuru
s. 5.8.1974 Pori, valtiotieteen maisteri
Vai sanoiko paljon mitään?
Äänite http://areena.yle.fi/radio/1796349
min 30:00 kohdalla keskustelun alku, Kiurun puheenvuoro alkaen kohdasta 32:40
Mä luulen et yks viestintäalan isoimpia haasteita tosiasiassa on se että miten printtimedian tulevaisuuteen voidaan varautua yhä paremmin ja se että meillä on isoja haasteita musta erityisesti siinä että meille tulee tässä ajassa tällaisia ylikansallisia toimijoita jotka ei toimi perinteisesti tai sano-taanko näin että ne ei toimi sillä tavalla kun mollaan oletettu eli voidaan ajatella että on paljon ylikansallisia toimijoita joilla ei oo enää samanlaista isänmaata tai samanlaista ikään kuin tällaista eettistäkin kansalliseetosta jolla tehdään uutisia kotimaassa vaan ajatus on enemmänkin se että... että he tekevät ylikansallisesti bisnestä ja sellanen moni... kansallisuus joka tulee myöskin lehdistökenttään niin se alkaa näkyä ja se on tietenkin meille aika erilainen ja uusi ilmiö. Toinen on ööö... kannattavuus erityisesti tästä näkökulmasta mut myöskin sen takia että meillä on erittäin vaikee tänä päivänä tässä koko... tavallaan printtimedian niinkun prosessin ketjuissa... niin saada sellasta tehokkuutta aikaan joka tois sitten vielä kannattavuutta jatkossa ja iso kysymys on tietysti suomalaisille yhdenvertasuuden näkökulmasta se että millon kotiin se lehti kannattaa vielä tuoda ja millon se sen lehden ikään kuin loppujakelu tulee niin kalliiksi että sitä ei kannata enää toimittaa ja tää on varmaan... tää on yks näistä ja vielä ehkä viimesenä on hyvä mainita se digitalisoituminen joka tässä on ollut jo.. jo niinku esillä teemana siis koko sähköistyminen monella monella tapaa tulee niin valtaamaan alaa ja tuntuu että tänä päivänä printtimediassakaan ei enää riitä että tehdään asiat niikun ennenkin vaan ikään kuin toisena käyntikorttina pitää olla aina se että on myöskin monet muut välineet sitä samaa ikään kuin sisältöä joka on painettu lehteen laitettu.. niin reaaliajassa päivittää ja se tuo tietysti kannattavuuden näkökulmasta isoja haasteita jotta kyllä meillä on aika paljon vielä tässä varautumista edes.
Taustatietoja ks http://fi.wikipedia.org/wiki/Krista_Kiuru
s. 5.8.1974 Pori, valtiotieteen maisteri
9.1.13
Endlösung ilmastoskeptikoille
Eräs aussi Grazin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, Herr Richard Parncutt, "Univ.-Prof. Dr.phil." esittää yhtä lennokkaita ajatuksia kuin eräs Adolf aikoinaan suurteoksessaan "Mein Kampf". Artikkelista on ilmestynyt pari versiota ennen kuin se poistettiin kokonaan yliopiston sivuilta ja korvattiin anteeksipyynnöllä. Tämähän onkin varsinainen ilmastoasiantuntija ja tiedemies - musiikkipsykologian professori!
Erään virkamiehen aivoituksista
On kaverilla otsaa - katsoisi peiliin ja aloittaisi hyvät ehdotuksensa ensin omasta itsestään.
Vrt palkka, ikä ja työteho (nokkaunet työaikana).
