A-studioTalk14.3.2013
Vasemmistolaiset viljelevät ahkerasti termiä 'äärioikeistolaiset puolueet' tarkoittaen ilmeisesti perussuomalaisia. Keskustelu oli pääasiassa Suomen sisu-yhdistyksestä.
Keskustelussa ei pyritty määrittelemään, mitä äärioikeistolaisuus tarkoittaa, mutta annettiin selvästi (hyökkäävästi) ilmaisten ymmärtää, että se on jotain, mitä ei voida sallia.
Voisi heittää kysymyksen, missä mielessä vasemmisto on hyväksytympi liike, vaikka se edustaa äärivasemmistoa. Vikipediassa on vasemmistolaisella intohimolla kirjoitettu artikkeli 'Äärioikeisto', mutta ei siinäkään mainita mitään Suomen sisusta saati perussuomalaisista. Artikkelissa viitataan vain historiassa esiintyneisiin oikeistoliikkeisiin.
Vasemmiston sympatisoijat eivät näytä hyväksyvän missään muodossa sitä tosiasiaa, että kielitaidottomuudesta ja kulttuurieroista voi aiheutua sosiaalisia ongelmia. Jo tänä aamuna YLE-uutisissa kerrottiin, kuinka maahanmuuttajista suuri osa jää pelkän peruskoulun varaan ilman jatkokoulutuspaikkaa, syynä kielitaidottomuus ja kulttuurierot.
Vasemmistolle, vihreille ja RKP:lle on tyypillistä vähätellä puheita liian suuresta maahanmuutosta. Vastauksena kuulee tyypillisesti: Eihän maahanmuutajia ole kuin 1% koko väestöstä. Eipä niin. Entäs kun enemmistö maahanmuuttajista on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja osuus väestöstä on jo 10%. Kehitys jatkuu samanlaisena, joten ei kestä montaakaan vuotta, kun ei-suomalaisten osuus on jo 20%.
Mainitut maahanmuuttokritiikittömät puolueet pitävät aivan moraalittomana sitä Immosen esittämää vaihtoehtoa, että suosittaisiin työperäistä maahanmuuttoa tai että yleensä mitenkään rajoitettaisiin ns. humanitääristä maahanmuuttoa.
YLE uutiset Kotimaa |
Puolet maahanmuuttajista ei pääse lukioon tai ammattikouluun
Opettajat ja opinto-ohjaajat ohjaavat maahanmuuttajia useimmiten lähihoitajakoulutukseen, vaikka opetushallituksen tilastojen mukaan maahanmuuttajien on media-alan jälkeen toiseksi vaikein päästä hoiva-alan kouluun.Joka kolmas maahanmuuttaja ei opiskele lainkaan peruskoulun jälkeen
Pieni osa heistä on varmaan töissä, mutta loput ovat heitteillä, eikä kukaan oikein tiedä, mitä he tekevät, pohtii Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Syitä maahanmuuttajien vähäiseen jatkokoulutukseen on useita kielitaidosta kulttuurieroihin.
Ristiriitaista on, että tutkija Tuuli Kurjen haastattelututkimuksen mukaan opettajat ja opinto-ohjaajat suosittelevat maahanmuuttajille usein hoiva-alaa tai lähihoitajakoulutusta, vaikka opetushallituksen selvityksen mukaan maahanmuuttajien on media-alan jälkeen toiseksi vaikein päästä hoiva-alan kouluun.
- Vaikka hoiva-ala on naisvaltainen, niin maahanmuuttajille sitä suositellaan sukupuolesta, iästä ja aiemmasta koulutuksesta riippumatta, kuvailee tutkija Tuuli Kurki.
- Tuntuu, että jotenkin etenkin se somalityttöys on jotain, mistä opettajat tekevät johtopäätöksiä, että kun on suuresta perheestä, soveltuu hoiva-alalle, hän jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti